Rallia pidetään eittämättä suomalaisten kuningaslajina ja onhan meillä tilastojenkin valossa siitä näyttöä – Suomella on eniten lajin kuljettajien maailmanmestaruuksia, yhteensä 14 maailmanmestaruutta seitsemällä eri kuljettajan kesken. Tästä huolimatta, jos haluaa tarkastella asiaa puolueettomasti ja ilman isänmaallisia silmälaseja, on yksi kuljettaja selkeästi hallinnut lajia: Sebastian Loeb.
Citroën-tallissa ajanut Loeb voitti yhdeksän peräkkäistä rallin maailmanmestaruutta vuosina 2004–2012 ja hänen kartanlukijanaan toimi Daniel Elena. Ralliajajana Loeb oli tyyni ja hallittu ja hän teki ilmiömäisen vähän virheitä. Tämä teki kilpakumppaneille vaikeaksi päihittää miestä ja jotkut kuvailivatkin häntä tunteettomaksi koneeksi. Tämä oli kuitenkin vain hänen roolinsa ajaessa, ajoratojen ulkopuolella hän on rakastava aviomies ja isä. Yhdeksännen mestaruutensa jälkeen hän lopetti kilpailemisen rallissa perhesyiden takia ja jokainen saattoi nähdä hänen inhimillisen puolensa hänen liikuttuessaan kyyneliin tärkeällä hetkellä.
Loeb on synnynnäinen ajajalahjakkuus ja jätti lupaavan sähköinsinöörin uransa jo 21-vuotiaana siirtyen harjoittelemaan kokopäiväisesti rallia. Kolme vuotta myöhemmin hän jo kilpaili ammattimaisesti ja osallistui ensimmäiseen rallin maailmanmestaruussarjan osakilpailuunsa vuonna 2001, vain 27-vuotiaana.
Mikä sitten teki Loebista ylivoimaisen rallikuskin erinomaisten ajotaitojen lisäksi? Hän pystyi ajamaan millaisella alustalla tahansa ja reagoimaan rataan ja suunnittelemaan eteenpäin koko ajan. Hän sai rallin ajamisen näyttämään helpolta. Ehkä tärkeimpänä oli kuitenkin hänen peräänantamaton asenteensa sekä se, että hän rakasti, ja rakastaa yhä ajamista.